Vappumunkit (sotkun munkit)

Teen joka vuosi munkit tällä samalla ohjeella, koska näistä vaan tulee ihan todella hyviä. Tällä ohjeella tulee noin 40 kpl ihan hyvänkokoisia munkkeja.

  • 1 l vettä
  • 100g hiivaa
  • 2 munaa
  • 2,5 dl sokeria
  • 1 rkl suolaa
  • 200g voita
  • n. 2 kg vehnäjauhoja
  • Rypsiöljyä paistamiseen

Sekoita lämpimään veteen hiiva, munat, sokeri ja suola. Lisää venhäjauhoja pikkuhiljaa ja vaivaa taikinaksi. Lisää sulatettu voi loppuvaiheessa.

Anna kohota liinan alla noin puolituntia.

Leivo haluamasi kokoisia munkkeja, itse pyörittelen aina palloksi, ja juuri ennen paistamista teen reiän keskelle. Anna munkkien kohota vielä noin 15 min ennen paistamista. Paista öljyssä, valuta enimmät rasvat pois ja sokeroi sen jälkeen.

Käytän aina munkkien sokeroimisessa erikoishienoa sokeria 🙂

Mukavia leipomishetkiä!

Korona-ahdistus

Ajattelin kirjoittaa omia ajatuksiani koronasta, ja siitä miten se on vaikuttanut meidän perheeseen. Alussa sitä ei osannut ottaa kovinkaan vakavasti. Mutta kun esimmäiset rajoitukset tulivat ja Suomi meni poikkeustilaan, tiesi että nyt on jotakin vakavampaa kyseessä. Toki senkin jälkeen tullut välillä semmoinen olo, että onko tämä koko koronahomma vaan joku huono vitsi 😉

Meillä täällä Utsjoella se ei ehkä ihan samalla lailla näy kuin muualla, koska täällä ollaan muutenkin enemmän oman perheen kesken ja täällä on paljon vähemmän sosiaalisia kontakteja normaalistikin. Alussa seurasin uutisia kokoajan ja katsoin kaikki tiedotustilaisuudet. Myöhemmin tulin siihen tulokseen, että ei ehkä kannata. Vaikka en pelkääkään sitä, niin alitajunnassa alkoi pyörimään kokoajan pelkkä korona.

Periaatteessa liikkumisrajoitukset ei aivan hirveästi ole täällä meihin vaikuttaneet, mitä olisi varmasti vaikuttanut jos Iissä oltaisiin nyt. Kaupassa käydään pakolliset, ja mies käy töissä. Nyt olen kyllä ajatellut ottaa tavaksi, että alan kerran viikossa tilaamaan ruoat suoraan kotiin Nuorgamin K-kaupasta. Kaksi kertaa olen nyt tilannut, ja on ollut hyvä kokemus. Mukava perjantaina kun on saanut talon siivottua, odotella sitten ruokakuljetusta 🙂

Eniten ehkä näkynyt ja tuntunut tämä korona täällä siten, että ei olla tänne pohjoiseen saatu läheisiä käymään. Aika monet olivat tulossa meille kevään aikana, mutta kaikki joutuivat perumaan tulonsa. Sekä tietysti se, ettei lapset ole koulussa eivätkä pääse harrastamaan mitään sählyjä yms.

Nyt kun tätä Korona-aikaa on jo se puolitoista kuukautta takana, välillä iskee ahdistus. Millon tämä oikein loppuu? Saadaanko kesälläkään nähdä läheisiä kun palaamme kotiin Iihin? Monenlaisia kysymyksiä pyörii mielessä ja mihinkään ei oikein ole vastauksia. Toivottavasti saadaan pian tietoa, miten tuleva kesä menee. Senhän me jo tiedämme, että ainakin kaikki isot tapahtumat on kesältä peruttu. Ei auta kuin toivoa, että tauti saadaan hallintaan ja pystyttäis jo kohta elämään normaalia elämää. Mutta ollaan kyllä oltu äärimmäisen kiitollisia siitä, että ollaan just nyt, tänä talvena täällä pohjoisessa asumassa <3

Nyt on taas tälle viikkoa etäkoulu ohi ja saadaan alkaa viikonlopun viettoon. Huonoa säätä luvattu ainakin huomiselle, joten katsotaampa pääseekö sitä tuonne luontoon ja tunturiin retkeilee ollenkaan tänä viikonloppuna. Munkkeja vois ainakin leipoa huomenna ja laittaa sima tulemaan 🙂

Ihanaa viikonloppua kaikille <3

Suklaapiirakka

Ajattelin jakaa teille piirakkaohjeen, millä oon leiponut ekaluokasta asti 🙂 Ohjetta on helppo soveltaa sen mukaan, onko iso vai pieni pelti. Määrät ei ole muutenkaan tarkkoja, voi tehdä vähän sen mukaan paljonko aineita on. Tänään tein muuten tällä ohjeella, mutta kun leivontakaakaota ei ollut, niin tein vaalean pohjan ja kuorrutteeseen laiton tavallista kaakaojauhetta. Hyvää tuli 🙂

  • 4 munaa
  • 4dl sokeria
  • 200g voita sulatettuna
  • 5 dl venhäjauhoja
  • 3tl leivinjauhetta
  • 3tl vaniljasokeria
  • 1/2 dl leivontakaakota
  • 1 1/2 dl maitoa

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää sulatettu rasva. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää maidon kanssa vuorotellen taikinaa. Levitä pellille ja paista 200 asteessa uunin keskitasolla noin 15 minuuttia.

Kuorrute

  • noin 100g voita
  • 1 pkt tomusokeria
  • leivontakaakaota sopivasti
  • kahvia pikku tilkka
  • maitoa pikku tilkka

Sulata voi kattilassa ja lisää muut aineet. sekoita tasaiseksi ja levitä piirakan päälle. Lopuksi strösselit päälle 🙂

Ja vinkkinä, teen myös tällä samalla pohjan ohjeella aina omenapiirakan, en vaan laita kaakaojauhetta. Taikina pellille, omenalohkot päälle sekä kanelia ja sokeria 🙂

Mukavaa keskiviikkoa <3

Kuinka paljon ihminen oikeastaan tarvitseekaan?

Tätä asiaa olen miettinyt paljon täällä Utsjoella ollessani. Tarviiko monta erilaista kauppaa lähelle? Tarviiko monta erilaista harrastusta lapsille? Ei välttämättä tarvi. Täällä on yksi kauppa. Siellä on suhteellisen hyvä valikoima kaikkea, vaikkakin pieni. Mutta tänne ei joka päivä tule ruokakuormaa, ja aina ei kaikkea saa kaupasta mitä haluaisi. Leipä on usein loppu. Hedelmiä ei aina ole. Mutta tähän on tottunut. Enää en edes kaipaa ympärille isoja kauppoja tai Kärkkäistä. Jos leipä loppuu niin leivotaan sämpylää. Kuivahiivaa mulla on kyllä nykyään aina kaapissa. Oikeasti sitä pärjää niin paljon vähemmälläkin. Ja varsinkin meidän isommat pojat ovat tykänneet siitä, että äiti leipoo nykyään niin usein pullaa ja sämpylää 🙂 Sunnuntaisin ei ole kauppa auki, ja arkenakin vain kuuteen. Siihenkin on tottunut. Kuinkahan monesti sitä oltaisiin sunnuntaisin haettu kaupasta jotain hyvää iltapaa jos se olisi ollut auki. Nyt ei tarvi hakea. Pääsiäinenkin meni hyvin vaikka kauppa ei ollut pyhien aikaan auki. Tiistaina kylläkin joutui aamusta kauppaan jo lähtemään.

Nykyään muutenkin kaiken mahdollisen saa tilattua netistä. Lastenvaatteet, ruokaakin. Ja niin me ollaan täällä tehtykin. Toisaalta niin helppoakin, kun ei tarvitse kierrellä pitkin kauppoja. Rahaa menee ruokaan enemmän kuin Iissä ollessa, mutta sehän on aika ymmärrettävää, kun on vain yksi kauppa, niin hinnat ovat korkeampia.

Tavallaan välillä ehkä ahdistaa se ajatus, että kun mennään takaisin Iihin, niin siellä on kaikki vieressä. Kokoajan. Kyllähän se lapsiperheessä helpottaa arkea, mutta kun on huomannut, ettei oikeasti tarvitse tämän enempää mitään. Mutta sitten kun kaikki on lähellä, niin jatkuasti sitä vaan on asiaa sinne ja tänne ja tuonne. Kärkkäiselle menee puolet palkasta 😉

Toivon kovasti, että kun aika on mennä takaisin Iihin, niin osaisi siellä pysähtyä myös välillä tärkeimpien äärelle, eikä olisi jatkuva kiire kokoajan johonkin. Mutta en tiedä miten se onnistuu. Kaupat kun ovat ilta kymppiin asti auki, niin helposti siellä sillon illalla käy. Nyt ei voi käydä, kun ei mikään ole auki enää kuuden jälkeen. Ja lasten harrastusjuttuja miettinyt paljon, jatkaako pojat uudestaan joukkueessa vai riittäisikö harrastekiekko? Pojat haluaisivat jatkaa, mutta toisaalta ovat täällä tykänneet muistakin harrastuksista, mitä ei ennen ole kerennyt harrastaa. No, vielä on onneksi aikaa miettiä ja pähkäillä näitä asioita.

Olen myös monen vuoden tauon jälkeen lukenut täällä kirjoja. Olen aika levoton ihminen, ja tuntuu että kokoajan pitäisi tehdä jotakin “hyödyllistä”. Vaikea istua sohvalle ja aloittaa kirjan lukeminen, jos tietää että pyykit on koneessa odottamassa narulle laittoa 🙂 Mutta nyt oon välillä ihan opetellut siihen, että otan sitä omaa aikaa esimerkiksi sille lukemiselle.

Ainoa asia mitä täällä kaipaa, on läheiset, rakkaat ihmiset. Perhe ja ystävät. Niitä ei korvaa täällä mikään. <3 Mutta täällä tunturien keskellä, kaukana kaikesta kiireestä, elämä tuntuu vaan jotenkin yksinkertaisemmalta ja ainakin henkisesti helpommalta <3

Mukavaa iltaa kaikille! <3

Meidän perheen lempparismoothie

Meillä tykkää kaikki juoda smoothieita, ja aika usein teenkin sitä väli- tai iltapalaksi. Tässä meidän perheen lemppari! Määriä en ole mitannut, kaikkea sopivasti, oman mielen mukaan.

  • Mansikoita ja mustikoita
  • Jäisiä mangokuutioita
  • Maitorahkaa
  • Banaania
  • Maustamatonta luonnonjugurttia
  • Mustikkakeittoa

Sekoita tehosekoittimessa ja nauti kylmänä!

Mukavaa viikonloppua!

Etäkoulu kolmen koululaisen kanssa

Meillä on kolme koululaista. Kolmannella, neljännellä ja kuudennella luokalla. Kun päätös koulujen sulkemisesta tuli, mulle iski ensimmäisenä kamala ahdistus. Mietin monta päivää, että miten riitän kaikille tässä, jos täytyy ottaa vastuu myös lasten oppimisesta. Yhtäaikaa olin helpottunut siitä, etten ole itse nyt töissä, ettei lasten tarvitse olla keskenään kotona.

Jokainen lapsista sai oman tietokoneen koululta käyttöön. Ensimmäinen etäkouluviikko oli kamala. Joka suunnasta kuului kokajan äiti,äiiitiiiii,äitiiiiiiii!! Tuntui ettei tiennyt miten päin olisi ja ahdisti ihan kamalasti. Kokoajan jollakin netti pätki ja pojat ei oikein osannut tehtäviä alkaa tekemään itsekseen. Olin puolen päivän aikaan jo ihan poikki. No, ensimmäisen viikon jälkeen tilanne rauhoittui ja päivät alkoivat sujumaan aivan mukavasti. Välillä joutuu kyllä kehottaa lapsia ottamaan hieman parempia työskentelyasentoja.

Täällä Utsjoella tosiaan on etäopetus siten, että opettaja on kokoajan Teamsin välityksellä videoyhteydessä lapsiin. Tehtävien tekemisen ajaksi vain katkaistaan videoyhteys. Välitunnit ja tunnit on normaalissa aikataulussa. Pojat käyvät myös monesti välitunnilla nopeasti ulkona. Lapset ensisijaisesti kysyvät neuvoa opettajalta, välillä vaan joudun hieman poikia neuvomaan. Välillä on päiviä, ettei mun tarvitse puuttua ollenkaan heidän koulutehtäviin. Vanhin lapsista tekee täysin itsenäisesti kouluhommat, omassa huoneessaan. Ja positiivisia asioita tästä toki löytyy myös mm. kutosluokkalaisen köksän tunnit. Tänäänkin hänellä on kotitaloutta, ja aikoi tehdä iltaruoaksi makkarakeiton 🙂 Se hyvä asia on myös tässä etäkoulussa, ettei aamuisin tarvitse herätä niin aikaisin, eikä tarvi etsiä kenenkään pipoja ja hanskoja kiireessä.

Kouluruokailu on myös järjestetty täällä hyvin. Kahden päivän ruoat saadaan kerralla. Me asumme sen verran kaukana kylältä, että meille tuodaan ruoka kotiovelle asti. Kiitos Utsjoen kunta! Enää ei ahdista tämä etäkoulu, vaikka tottakai toivoisin, että koronahomma olisi äkkiä ohi ja lapset pääsisivät kouluun. Mutta olemme valmistautuneet siihen, että tänä keväänä ei enää koulussa käydä.

Onhan tämä etäkoulu laittanut mun ja pikkupoikien rauhalliset arkiaamut aivan uusiksi. Meillä oli kahden nuorimman lapsen kans tullut tosi selkeä rytmi aamupäiviin, ja sehän sekoittui aivan kokonaan. En viitsi lähteä pienten kans esim. lenkille, koska koululaiset saattavat tarvita apua koulutehtävissä ja haluan silloin olla tässä lähellä. Koen tavallaan nyt, että aina kun lapsilla päättyy koulupäivä, niin mulla alkaa päivä. Koululaiset ottavat välillä myös pieniä mukaan kouluhommiin, esimerkiksi jos katsovat jotain koulutehtäviin liittyviä videoita.

Lapsilta jos kysytään, niin he kyllä tykkäävät tästä etäkoulusta. Ja ei tämä pahalta enää minustakaan tunnu 🙂 Mutta jos valita saa, niin kyllä ennemmin ne koulussa pitäisin. Ehkä sitten ensi syksynä taas.

Mukavaa päivää kaikille <3

Meidän pääsiäinen

Jos kaikki olisi normaalisti, eikä koronaa olisi, me oltaisiin saatu pääsiäiseksi mummulan väki meille. Kylläpä muuten harmitti kaikilla! Mutta yllättävän hyvin lapsetkin ottivat asian, niiinku ymmärtäisivät, ettei nyt kitinät ja itkut auta. Olimme suunnitelleet retkeä tunturille, hiihtämistä ja kelkkailua. Onneksi omalla perheelläkin nuo kaikki pystyi toteuttaa 🙂

Lauantaiaamuna lähdimme koko perheellä retkelle ja pilkille Mantojärvelle. Mies lähti neljän lapsen kans kelkalla, reki perässä, ja minä lähdin nuorimmaisen kanssa autolla. Autolla pääsi lähelle järveä, päästiin kävelemällä autolta sinne. Sää oli aivan täydellinen. Pari astetta lämmintä ja aurinko paistoi. Tehtiin nuotio järvelle, paisteltiin makkaraa ja juotiin kahvia ja kaakaota. Mies ja lapset pilkkivät jonkin verran, kalaa ei kyllä tullut yhtään tänään. Lapset myös ajelivat kelkalla pitkin järveä.

Kotiin tullessa kaikki oli vähän väsyneitä, varsinkin äiti ja isi 🙂 Nukuttiin pikku päikkärit ja esikoinen teki ruoaksi tortillapitsoja. Muutaman tunnin levähtelyn jälkeen päätettiin lähteä käymään vielä koko porukalla tunturissa, koska keli oli niin hyvä ja ilta-aurinko sekä auringonlasku tunturissa on aivan äärimmäisen kaunis. Isommat pojat ottivat lumilaudat mukaan, ja otettiin myös rattikelkka ja liukuri.

Tässä kuvassa kaikki meidän rakkaat lapsukaiset <3

Lauantai-iltana puoli kahdentoista aikaan, käytiin katsoo miehen kanssa revontulia meidän pihalla. Hetken oli aivan täydellisen näköiset, ei vaan saatu kuvia kameralle kun asetukset ei ollut kunnossa. Puhelimella sain muutaman epätarkan kuvan otetua. Olimme jo ajatelleet, ettei niitä enää tälle talvea näy, mutta näköjään vielä näkyi 🙂

Tänään käytiin pikku mutka miehen kanssa tuossa tunturissa ajelee kelkalla, minä ajoin ja mies istui kyydissä. Kahvit juotiin tunturissa ja otettiin muutama kuva.

Meillä on ollut koronasta huolimatta oikein ihana pääsiäinen. Huomenna voitaisiin levähdellä kotona ja kerätä voimia etäkouluviikkoon. Ensi viikolla teen postauksen siitä, miten meidän perheessä on etäkoulu sujunut 🙂

Mukavaa iltaa kaikille <3

Helppo kinderkakku

Tein tänä vuonna pääsiäiseksi ensimmäistä kertaa kinderkakun. Tässäpä kuvaa ja ohjetta. Kakkupohja on gluteeniton, päällä olevista karkeista en ole varma onko kaikki gluteenittomia. Pohjaksi tein normaalin kakkupohjan, kahdella munalla. Tavallisella kakkupohjalla tehtynä kakusta ei tule ihan niin makea, kuin jos tekisi esim. suklaakekseistä pohjan.

Pohja:

  • 2 munaa
  • 1/2 lasia sokeria
  • 1/2 lasia perunajauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta

Suklaamousse:

  • 3 dl vispikermaa
  • 1 prk maustamatonta tuorejuustoa
  • 200g fazerin sinistä suklaata
  • 2 kpl liivatelehteä

Valkosuklaamousse:

  • 3 dl vispikermaa
  • 1 prk maustamatonta tuorejuustoa
  • 200 g valkosuklaata
  • 2 kpl liivatelehteä

Koristeeksi kindermunia, kinderpatukoita ja tummaa suklaata.

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi ja lisää perunajauhot, mihin on sekoitettu leivinjauhe. Kaada taikina irtopohjavuokaan (itse laitoin pohjalle leivinpaperin) ja paista 175 asteessa noin 30 min. Anna pohjan jäähtyä ja kostuta hieman esim. maidolla tai jollakin raikkaalla limukalla. Itse kostutin maidolla. Jos kakun tarjoilee vasta seuraavana päivänä, ei kannata kostuttaa kuin ihan vähän vain.

Valmista täytteet. Vaahdota kerma ja lisää joukkoon tuorejuusto ja sulatettu suklaa. Liota liivatteet kylmässä vedessä, purista vesi pois ja sekoita kuumaan vesitilkkaan (n 3rkl). Kaada liivateseos täytteeseen samalla kokoajan sekoittaen. Itse tein ensin suklaamoussen, annoin hyytyä pari tuntia ja tein sen jälkeen valkosuklaamoussen. Anna hyytyä muutama tunti, koristele ja nauti! <3

Utsjoen lenkkimaisemat

Nyt on se aika vuodesta, kun kelit alkavat olemaan parhaimmillaan ja iltaisinkin on vielä valoisaa. Olen aina harrastanut jossain määrin juoksua, ja täällä olen saanut taas uuden innostuksen siihen. Ehkä tämä korona-aika on tehnyt myös osansa, kun ei oikein mihinkään pääse, niin helppo vetää vaan lenkkarit jalkaan ja lähteä lenkille.

Eilen illalla kävin noin kuuden kilometrin lenkin juoksemassa. Keli oli mitä parhain, muutama aste plussan puolella. Aurinko laski lenkin aikana ja ihailin vain maisemia koko juoksun ajan. Nuorgamintie alkaa olemaan melkein kokonaan sula, joten nastalenkkarit saa kohta vaihtaa jo tavallisiin lenkkareihin. Täällä lenkkeillessä on vain yksi huono puoli. Luonto ja maisemat ovat niin kauniit, että useamman kerran joutuu pysähtymään ja ottamaan valokuvia. Ja joka kerta, kun tuolla luonnossa liikkuu, tulee jo etukäteen se haikeus siitä, että jossain vaiheessa täältä täytyy lähteä pois. Siihen asiaan palaan varmasti vielä monta kertaa täälllä blogissakin.

Iltalenkki Nuorgamintiellä 7.4.2020

Tunturissa olen käynyt myös lenkillä, ja odotan innolla sitä kun lumet sulaa ja pääsee myös juoksemaan sinne. Takuulla on tehokasta ja hieman erilaista juoksemista. Meiltä pääsee aivan vierestä tunturiin, ja lapsetkin ovat innostuneet siellä lenkkeilemään. Teen joku päivä ihan oman postauksen tuosta meidän viereisestä tunturista. Siellä maisemat ovat aivan mahtavat!

Mukavaa illan jatkoa kaikille!

Utsjoki

Syksyllä 2019 mieheni sanoi mulle, että Utsjoelle tulee uusi koulu ja kysyivät häneltä Lvi-tarjousta sinne. Kysyi sitten puoleksi huumorilla, että pitäiskö tarjota, lähdettäis koko perhe sinne puoleksi vuodeksi, jos hän urakan saa. En edes miettinyt asiaa sen enempää, vaan vastasin että tarjoa vaan. Meillä siis ollut aina haaveena, että joskus käytäis joku hieman pidempi pätkä täällä pohjoisessa asustelee.

No siitäpä ei kauan mennyt, kun tieto tuli, että tarjous on hyväksytty. Sitten alkoikin käytännön järjestelyt muuton suhteen. Vuokra-asunto, lasten koulu ja mun työ. Olin juuri palannut hoitovapaalta töihin, ja kaksi nuorinta lasta olivat aloittaneet päiväkodissa. Mietin sitäkin, että miten kehtaan työnantajalleni tästä ilmoittaa. Mutta omia unelmia kyllä kannattaa toteuttaa, jos mahdollisuus tulee!

Käytännön järjestelyt sujuivatkin yllättävän hyvin. Asunto oli hieman vaikea löytää, meidän porukalle kun ei enää ihan pieni voi olla. Mutta lopulta saatiin aivan ihana asunto, ihanalta paikalta, Tenojoen rannalta. Asunto vuokrattiin kalustettuna, mikä helpotti huomattavasti muuttourakkaa. Lapset ilmoitettiin kouluun Utsjoelle tammikuusta alkaen ja ilmoitettiin omaan kouluun, että jäävät puoleksi vuodeksi pois. Työnantajani näytti myös vihreää valoa.

Kaiken tämän huipensi se, että meidän ystäväperhe päätti lähteä myös. Tämmöisestä ei olisi osannut edes haaveilla! Loppuvuosi menikin sitten odottavissa tunnelmissa. Joulun – ja uudenvuodenaika pakkailtiin ja tehtiin viimeisiä järjestelyitä. 3.1.2020 meidän perhe sitten pakkasi auton ja lähti kohti Utsjokea. Täällä sitä nyt sitten ollaan, juhannukseen asti 🙂