Juoksu harrastuksena

Mulla käy aina niin , kun innostun kunnolla taas juoksusta, että alan jossain vaiheessa miettimään tavoitteita. Toisaalta tykkään, ettei oo mitään tavoitteita, mutta joku ääni tuolla pään sisällä alkaa sanomaan, että pitäsiskö se sitte treenata vaikka puolikaalle maratonille, vai mitä tässä keksisi. Olen kaksi kertaa juossut puolimaratonin ja onhan se ollut aina hyvä fiilis sen jälkeen 🙂

Ajattelin ainakin tämän kevään ja kesän juosta ilman mitään ohjelmaa. Olen silti perusluonteeltani kova stressaamaan, joten en halua ottaa nyt paineita minkään asian suhteen. Käyn tällä hetkellä juoksemassa 3-4 kertaa viikossa. Arkena 5-8 kilometrin lenkkejä ja viikonloppuna vähän pidempi. Syksyllä ajattelin sitten miettiä ja katsoa että kävisikö juoksee sen puolikkaan. Kittilän ruskamaraton vähän houkuttelisi. Haaveissa on kyllä joskus juosta kokomaraton, mutta sitä en tälle vuotta ainakaan suunnittele vielä 🙂

Se huono puoli vaan on siinä, kun liikaa innostuu jostakin, nii sitten kun tulee esteitä liikkumiselle niin tympäsee ihan kamalasti. Mulla oli nyt flunssaa pari viikkoa ja sitten nilkka vähän reistaillut. Mutta eiköhän tämä taas tästä kun vauhtiin päsee uudestaan. Eilen yritin käydä juoksee, mutta se vaihtui aika nopeasti rauhalliseen kävelyyn, koska nilkka kipeytyi jo heti alussa.

Juoksu on siksi ollut aina mulle mieluinen ja kiva harrastus, koska siihen ei tarvita mitään erikoisuuksia, eikä aikaakaan kovin paljoa. Lenkkarit jalkaan, ovi auki ja menoksi. Viiden kilometrin lenkki on jo tosi hyvä, ja hien saa varmasti. Toki jotkut lisävarusteet tuo tietysti mukavuutta siihenkin hommaan, mutta periaatteessa ei tarvitse mitään kummempia. Nyt tilasin uuden juoksuvyön, missä on kaksi pulloa. Heti kun ilmat lämpenee, niin tarvitsen aika herkästi juomista mukaan juoksulenkille.

Toivon, että viimeistään ensi viikolla pääsen taas kunnolla juoksee. Ja toki haaveilen, että lumet lähtee tuolta tunturista ja pääsisi sinne juoksentelee. Siihen voi mennä vielä muutama viikko. Eilen lenkin jälkeen herkuteltiin vähän lasten kans ja pelattiin miilua 🙂

Mukavaa päivää kaikille!

Utsjoen lenkkimaisemat

Nyt on se aika vuodesta, kun kelit alkavat olemaan parhaimmillaan ja iltaisinkin on vielä valoisaa. Olen aina harrastanut jossain määrin juoksua, ja täällä olen saanut taas uuden innostuksen siihen. Ehkä tämä korona-aika on tehnyt myös osansa, kun ei oikein mihinkään pääse, niin helppo vetää vaan lenkkarit jalkaan ja lähteä lenkille.

Eilen illalla kävin noin kuuden kilometrin lenkin juoksemassa. Keli oli mitä parhain, muutama aste plussan puolella. Aurinko laski lenkin aikana ja ihailin vain maisemia koko juoksun ajan. Nuorgamintie alkaa olemaan melkein kokonaan sula, joten nastalenkkarit saa kohta vaihtaa jo tavallisiin lenkkareihin. Täällä lenkkeillessä on vain yksi huono puoli. Luonto ja maisemat ovat niin kauniit, että useamman kerran joutuu pysähtymään ja ottamaan valokuvia. Ja joka kerta, kun tuolla luonnossa liikkuu, tulee jo etukäteen se haikeus siitä, että jossain vaiheessa täältä täytyy lähteä pois. Siihen asiaan palaan varmasti vielä monta kertaa täälllä blogissakin.

Iltalenkki Nuorgamintiellä 7.4.2020

Tunturissa olen käynyt myös lenkillä, ja odotan innolla sitä kun lumet sulaa ja pääsee myös juoksemaan sinne. Takuulla on tehokasta ja hieman erilaista juoksemista. Meiltä pääsee aivan vierestä tunturiin, ja lapsetkin ovat innostuneet siellä lenkkeilemään. Teen joku päivä ihan oman postauksen tuosta meidän viereisestä tunturista. Siellä maisemat ovat aivan mahtavat!

Mukavaa illan jatkoa kaikille!