Arkea ilman tukiverkostoja

Mietin sillon kun tänne Utsjoelle lähdettiin, että alkaako täällä ahdistaa jossakin vaiheessa se, ettei päästä miehen kanssa käymään kahdestaan missään, tai jos muuten tarvii hoitajaa tai apukäsiä ja niitä ei täällä ole. Iissä meillä on aina ollut hyvä tukiverkosto, ja melkeinpä aina kun ollaan tarvittu hoitajaa niin ollaan myös saatu. Ehkä vähän liian hyvälle ollaan totuttu siinä asiassa.

Mutta hyvin ollaan pärjätty vaikka hoitajia ei ole täällä. Toisaalta meidän esikoinen on jo niin iso, että hänkin pärjää jo hetken pienempien kanssa. Pientä maksua vastaan mielellään hoitaa 🙂 Ja uskon, että jos täällä pidempään asuisi, niin varmasti tutustuisi enemmän muihin ihmisiin, ja sitä kautta saisi jonkilaista apua tarvittaessa. Miehellä myös työmaa sen verran lähellä, että jos tulisi jotain lääkärikäyntejä tai muuta, niin äkkiä sieltä tulee siksi aikaa kotona käymään.

Ollaan koitettu ottaa edes kerran viikossa joku pieni hetki yhdessä, esim. käyty pyöräilemässä. Nuorin alkaa kuitenkin niin aikaisin jo yöunille, että sen jälkeenkin kerkeää vielä lähteä käymään jossakin. Muutamia kertoja ollaan myös käyty iltakahvit juomassa tunturissa.

Itse pidän sitä yhteistä aikaa sen verran tärkeänä, että olen valmis myös panostamaan siihen, että sitä oikeasti myös on. Yhtenä iltana mentiin illalla saunan jälkeen kotaan grillaamaan hornetteja, ja kahvittelee. Ei ne yhteiset hetket aina sen kummempia tarvi olla, tai vaadi sen enempää suunnittelua.

Koronan takia kyllä jouduttiin unohtamaan joitakin juttuja. Mun siskolla oli tarkoitus tulla tänne keväällä hoitamaan meidän lapsia, että oltaisiin päästy miehen kanssa kahdestaan käymään yön yli reissussa. Se nyt jäi sitten tekemättä. Mutta haaveissa on, että syksyllä tultaisiin täällä sitten kahdestaan käymään. Tammi-helmikuun vaihteessa mun sisaruksia oli täällä, ja sillon päästiin kelkkailee kahdestaan.

Käytiin myös juuri ennen kun ravintolat suljettiin, syömässä Holiday Village Vallen ravintolassa. Sinne mennään myös uudestaan heti kun ravintola aukeaa 🙂 Voin kyllä suositella. Varsinkin hampurilaiset ovat todella hyviä 😉

Mutta on kyllä mukavaa sitten, kun mennään takaisin kotiin, että ehkä päästään kahdestaan käymään vaikka edes yhden yön reissussa. Vaikka omalla mökillä! Nyt nautitaan vielä täällä pohjoisessa <3

Mukavaa sunnuntai-iltaa!

Korona-ahdistus

Ajattelin kirjoittaa omia ajatuksiani koronasta, ja siitä miten se on vaikuttanut meidän perheeseen. Alussa sitä ei osannut ottaa kovinkaan vakavasti. Mutta kun esimmäiset rajoitukset tulivat ja Suomi meni poikkeustilaan, tiesi että nyt on jotakin vakavampaa kyseessä. Toki senkin jälkeen tullut välillä semmoinen olo, että onko tämä koko koronahomma vaan joku huono vitsi 😉

Meillä täällä Utsjoella se ei ehkä ihan samalla lailla näy kuin muualla, koska täällä ollaan muutenkin enemmän oman perheen kesken ja täällä on paljon vähemmän sosiaalisia kontakteja normaalistikin. Alussa seurasin uutisia kokoajan ja katsoin kaikki tiedotustilaisuudet. Myöhemmin tulin siihen tulokseen, että ei ehkä kannata. Vaikka en pelkääkään sitä, niin alitajunnassa alkoi pyörimään kokoajan pelkkä korona.

Periaatteessa liikkumisrajoitukset ei aivan hirveästi ole täällä meihin vaikuttaneet, mitä olisi varmasti vaikuttanut jos Iissä oltaisiin nyt. Kaupassa käydään pakolliset, ja mies käy töissä. Nyt olen kyllä ajatellut ottaa tavaksi, että alan kerran viikossa tilaamaan ruoat suoraan kotiin Nuorgamin K-kaupasta. Kaksi kertaa olen nyt tilannut, ja on ollut hyvä kokemus. Mukava perjantaina kun on saanut talon siivottua, odotella sitten ruokakuljetusta 🙂

Eniten ehkä näkynyt ja tuntunut tämä korona täällä siten, että ei olla tänne pohjoiseen saatu läheisiä käymään. Aika monet olivat tulossa meille kevään aikana, mutta kaikki joutuivat perumaan tulonsa. Sekä tietysti se, ettei lapset ole koulussa eivätkä pääse harrastamaan mitään sählyjä yms.

Nyt kun tätä Korona-aikaa on jo se puolitoista kuukautta takana, välillä iskee ahdistus. Millon tämä oikein loppuu? Saadaanko kesälläkään nähdä läheisiä kun palaamme kotiin Iihin? Monenlaisia kysymyksiä pyörii mielessä ja mihinkään ei oikein ole vastauksia. Toivottavasti saadaan pian tietoa, miten tuleva kesä menee. Senhän me jo tiedämme, että ainakin kaikki isot tapahtumat on kesältä peruttu. Ei auta kuin toivoa, että tauti saadaan hallintaan ja pystyttäis jo kohta elämään normaalia elämää. Mutta ollaan kyllä oltu äärimmäisen kiitollisia siitä, että ollaan just nyt, tänä talvena täällä pohjoisessa asumassa <3

Nyt on taas tälle viikkoa etäkoulu ohi ja saadaan alkaa viikonlopun viettoon. Huonoa säätä luvattu ainakin huomiselle, joten katsotaampa pääseekö sitä tuonne luontoon ja tunturiin retkeilee ollenkaan tänä viikonloppuna. Munkkeja vois ainakin leipoa huomenna ja laittaa sima tulemaan 🙂

Ihanaa viikonloppua kaikille <3